Äikän projekti

                       Arjen sankarit


     Rajua kielenkäyttöä, tyytymättömyyttä ja huijaamista. Saattaa kuulostaa monen ihmisen korvaan hyvinkin tutulta työ- ja arkielämässä. Sitä juuri on Taru Mäkelän ohjaama Varasto -elokuva, tuttua Suomalaisten arkielämää joka sisältää kaikkia edellä mainittuja tekijöitä. Asiat käsitellään elokuvassa kuitenkin huumorilla ja välillä mustallakin huumorilla.
       Tyytymättömyys on yleinen sana nyky-yhteiskunnassa ja varsinkin työelämässä. Välillä on liian pieni palkka, välillä on huonoa työtä ja välillä on huonot tai ärsyttävät työtoverit. Tyytymätön on myös Varaston päähenkilö Rousku (Kari-Pekka Toivonen). Rouskulle ei työ maistu ja miehellä on heikko moraali muutenkin. Rouskun työkavereiksi kun laitetaan vielä mutkaton Raninen (Aku Hirviniemi) ja töissä itselleen miestä etsivä Karita (Minttu Mustakallio), niin on työnantajan pahin painajainen käynyt toteen. Työt eivät luista ja keskittyminen herpaantuu usein kaikkeen muuhun.
     Koulutustaso ei Varaston perusduunareilla ole kovin korkea kenelläkään, mutta kaikki haluavat olla kunnollisia ihmisiä. Kunnollisuuden kuva on sama kuin melkein kaikilla nykyajan ihmisillä. Halutaan perhe, koti, rahaa ja edetä uralla ja monet ovat valmiita tekemään mitä vaan näiden tavoitteiden eteen , jopa kavaltamaan rahaa työnantajaltaan kuten Rousku. Rousku pääseekin kunnollisen ihmisen elämään kiinni, kun työkaveri Karita on raskaana ja hän ilmoittaa lapsen isäksi Rouskun, pari muuttaakin yhteen vaikka he eivät kovin iloisilta vaikutakkaan.
         Henkilöt ja etenkin Karita pyrkivät jopa väkisin kunnolliseen elämään, herääkin kysymys, että määrittääkö aikaisemmin mainitut asiat kunnollisen elämän/ihmisen. Koska Rousku ja Karita eivät ole mitään ihanne ihmisiä vaikka heillä lapsi onkin tulossa ja he asuvat saman katon alla. Hyvä ihminen ei myöskään ole maalausliikkeen pomo Kataja, jonka puheista paistaa läpi valehtelu ja turhat lupaukset. Elokuvassa ei montaa hyvää ihmistä ole, vaan kaikki ovat jollain tavalla pahoja suustaan tai kieroja. Onko jopa niin, että maailmassakin suurin osa ihmisistä on kieroja tai pahoja ihmisiä, kaikilla on joku tavoite ja nykyään se on suuri varallisuus. Kaikki tekevät mitä tahansa päästäkseen tavoitteisiin, niin elokuvassa tekee Rousku joka varastaa rahaa ja Karita joka haluaa lapsen väkisin ja näin jättää e-pillerit syömättä. Onnellinen loppu ei ole Ranisellakaan  joka pyrkii tavoitteihinsa.
      Varasto on hieno taltiointi nyky elämän ongelmista ja se on kerrottu nerokkaalla huumorilla ja hienoilla henkilöhahmoilla. Melkein kaikki työ- ja tosielämän ongelmat on saatu taltioitua muutamien ihmisten ympärille ja maalausliikkeen sisälle.

Kurssin lopetus

   Kurssihan oli oikein mukava ja tykkäsin käydä tunneilla. Mielestäni kurssilla kirjoitettiin kaikkia tarpeellisia tekstilajeja ja semmoisia jotka auttavat kirjoituksissa.
      En kuitenkaan kokenut, että olisin kehittynyt kirjoittajana kurssin aikan. Oli kyllä mukavaa kirjoitella paljon ja siitä sai kirjoittelun tuntumaa. Huomasin kylläkin itsessäni virheitä kirjoittajana ja näin tiedän mitä minun pitää kehittää ennen kirjoituksiin lähtöä.
    Tykkäsin myös tavasta miten kurssi vietiin läpi ja mielestäni tehtäviin oli varattu hyvin aikaa.

Arvostelu

             KIRJA-ARVOSTELU


    
      En ole itse mikään maailman innokkain lukija, mutta nyt yksi kirja herätti huomioni. Kuulin, että Zlatan Ibrahimovicsista ilmestyy elämänkerta kirja ja paloin halusta lukea sen.
       Ibrahimovic on maailmankuulu huippu jalkapalloilija, joka on tunnettu myös värikkäästä persoonastaan. Hänen suuri egonsa johdattaa hänet moniin konflikteihin suurien jalkapallovaikuttajien kanssa. Hän ei myöskään nöyristele tippaakaan, odotin siis erittäin mielenkiinnolla lukevani kirjasta mitä hullunkurisimpia tarinoita. Kirjan on kirjoittanut David Lagercrantz ja Miika Nousiaisen suomennos toimii todella hyvin.
      Kirja alkaa Ibrahimovicin synnyinkodista, joka sijaitsee Rosenborgissa. Ibrahimovicissa virtaa bosnialainen veri ja tämä aiheuttaa närkästystä monissa ihmisissä Rosenborgissa sekä myöhemmin Malmössä. Monet rasistiset kohtaukset nuorena saavat Ibrahimovicin jo harkitsemaan jalkapallouraansa, kun omat valmentajatkin haluavat pelaajasta eroon. Ibrahimovic päätyykin tekemään pyörävarkauksia ja milloin mitäkin kommelluksia, jotka saavat hänet pulaan useita kertoja.
      Moni luulee varmasti, että kirja on hyvä vain jalkapalloa seuraaville lukijoille. Kirjassa on toki paljon jalkapalloon liittyvää asiaa, mutta niihinkin sisältyy hienoja tarinoita kulissien takana. Ibrahimovicin elämä on kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja hän ottaa kirjassaan kantaa niin rasismiin kuin syrjimiseenkin. Hän puhuu paljon siitä kuinka jokaisen kuuluu olla oma itsensä välittämättä muiden mielipiteistä. Sen takia Ibrahimovickin on päätynyt ajelemaan Ferrareilla ja hän elää unelmaansa huippujalkapalloilijana.
     Suosittelen kirjaa teini-ikäisille ja sitä vanhemmille lukijoille. Kirja on melko helppolukuinen ja vaikka se onkin melko pitkä niin takaan ettei tylsää lukuhetkeä ilmene. 

havannointi

   Punapaitainen mies

            Katselen tuota punapaitaista poikaa. Hän on melko pönäkkä ja hänellä on lyhyt tukka. Hän haahuilee koulun käytävillä. Vaikka minusta tuntuu, että hänen kuuluisi olla tunnilla.
      Tämä pitkäraajainen poika huutelee kavereilleen kaiken maailman vitsejä ja osa niistä jopa naurattaa hänen ystäviään. Tämä poika ei kuitenkaan tunnu pysyvän aloillaan. Hänellä on joko levottomat jalat tai sitten hän on vilkas ihminen muuten vain. Hän tallustelee vessaan. Hänellä menee muutama tovi vessassa ja tämän jälkeen hän juoksee rappuset ylös. Luultavasti tämä punapaitainen poika palaa tunnille. Odotan innolla tapaavani tämän kyseisen henkilön uudestaan.

Essee

            Veljesten väliset suhteet

          Sari Mikkosen novelli Hinta, käsittelee kahden veljeksen ja heidän isänsä välistä suhdetta. Novellin tapahtumapaikkana on toisen veljeksen koti, josta hän vastaanottaa puhelun veljeltään Kimiltä. Kimi on iltamyöhään kotonaan perheen luona, mutta isä ei ole kotona. Tämä ilmenee siitä, että Kimi pystyy puhumaan rauhallisesti ja ilman kiirettä veljelleen. Tästä huomaa heti, että ainakaan toisella veljeksistä ei ollut välit kunnossa isänsä kanssa.
        Kimi on vieraillut pari viikkoa Kanadassa kaverinsa luona. Tämä herättää kiinnostuksen toisessa veljessä, että mistä Kimi oli rahansa saanut. Hän joko huolestuneisuudesta tai vain uteliaisuudesta haluaa tämän tietää, rahaa kun ei ilmeisesti perheessä ole aikaisemmin liialti jaettu. Kimi väistelee kysymystä pitkän aikaa. Pystyn itse eläytymään tilanteeseen oman veljessuhteeni kautta. Isomman veljeni asiat eivät ole aina menneet kuin Strömsössä ja hänelle on tullut soiteltua yhdestä jos toisestakin asiasta. Toisella veljeksistä voi myös olla uteliaisuutensa taustalla kateus tai klassinen tilanne  jossa toinen veli saa aina enemmän kuin toinen. Vähän ajan kuluttua Kimi kuitenkin myöntää saaneensa rahat isältään ja siitähän toinen veli kiivastuu.
           Veljesten välinen suhde on kuitenkin rakastava, tämän huomaa siitä kuinka toinen veljeksistä ei tule juurikaan vihaiseksi Kimille vaan heidän isälleen. Veli,jonka nimeä ei novellissa mainita, on kuitenkin hieman närkästynyt koska Kimi on ajanut pitkät hiuksensa saadakseen rahat isältään. Hiukset tuntuivat olevan veljesten yhteinen asia koska veli, joka ei ollut ajanut hiuksiaan, lähti kodistaan juurikin hiustyylinsä takia. Kimi hieman häpeää itseään ja tuntee jopa pettäneensä veljensä luottamuksen. Tilanne huvittaa minua, koska omalla veljelläni on pitkä hiustyyli ja se tuntuu ajavan ihmistä vaikeuksiin. Hiustyyli ei tietenkään ole tae vaikeuksiin, mutta tietysti se saattaa aiheuttaa ennakkoluuloja.
          Ennakkoluulot ja periaatteet ohjaavat myös veljesten isän ajattelutapaa. Tuohon aikaan jolloin novelli on kirjoitettu, eli 1995, on varmasti vanhemmille ihmisille ollut tärkeätä lastensa armeijan käynti. Veljesten isä vaikuttaa periaatteen mieheltä, joka pitää päänsä tilanteessa kuin tilanteessa. Toinen veljistä ei kuitenkaan suostu leikkauttamaan hiuksiaan ja tämä aiheuttaa suuren riidan isän ja pojan välillä. En uskoisi, että nykyaikana tällainen asia laukaisisi riidan perheessä. Vaikkakin meidän perheessä asiasta on kyllä keskusteltu. Uskon, että jokaisella isällä ja pojalla tulee jossakin vaiheessa riitoja ei välttämättä hiustyylistä, mutta jostakin. Temperamentti ja ympäristö kuitenkin muovaavat ihmistä ja novellin henkilöiden ajatustapaa on ympäristö muokannut eri tavalla. Mikä on johtanut siihen, että toinen veli on päättänyt muuttaa pois kotoaan.
        On hienoa nähdä, että vaikka toinen veli on katkaissut suhteensa perheeseen,niin Kimi ei ole kuitenkaan unohtanut veljeään. Juuri siitä mielestäni veljeydessä on kyse. Veljesten kuuluu tukea toisiaan vaikeina aikoina ja heidän pitää pystyä puhumaan asioista toisilleen. Kimi ei halua unohtaa veljeään ja haluaa pysyä yhteyksissä hänen kanssaan. Toinen veljistä kuitenkin vaikuttaa vastahakoiselta pysymään yhteyksissä perheeseensä. Hän kertoo ajattelevansa, ettei hän tule enää Kimille soittamaan. Kyse on kuitenkin perheestä,samasta verestä,suurimmasta tuesta ja parhaasta ystävästä. Ihminen ei pysty hylkäämään noin vain ihmisiä joiden kanssa on elänyt koko ikänsä. Ei vaikka olisi kuinka rokkitukka päässä.
           

No wörries

   essee tiivistelmä

       Essee on eräänlainen mielipidekirjoitelma, jossa kuitenkin analysoidaan joko pohjatekstiä, kuvaa tai vaikka runoa. Siinä testataan kirjoittajan yleistietämystä ja mitataan kykyä tuoda ajatuksiaan paperille. Essee on hyvin laaja (4-5 sivua) teksti ja näin ollen siihen on hyvä saada eri näkökulmia.
       Esseen suunnitteluun kannattaa käyttää hyvin aikaa ja miettiä tarkasti kuinka lähtee esittämään asiaa. On hyvä saada tekstiin eloa jolloin se ei muutu tylsäksi luettavaksi. On myös hyvä viitata pohjatekstiin tai materiaaliin josta esseetä kirjoittaa. Muista otsikko !

Tekstitaitovastaus

          Jotain pääsi unohtumaan

                 Erkki Lampenin kirjoittama kolumni Kodin Kuvalehdessä v.2008, kertoo Erkin omasta hajamielisyydestä. Erkki kertoo hyvin avoimesti tekstissä kuinka hän on unohdellut milloin mitäkin, pienestä pitäen.  "Olin jo lapsena niin hajamielinen, että unohtelin säännöllisesti lippiksiäni ja muuta tavaraani kavereiden luokse." Erkillä riittää tämänkaltaisia esimerkkejä joka lähtöön, vaikuttaa jopa siltä, että ainut elämänvaihe Erkillä on ollut teini-ikä jolloin hän muisti lähes kaiken.
          Tekstiä voidaan pitää jopa Erkin elämänkerta tiivistelmänä. Tekstin puolivälissä alkaa taas Erkin muistin alamäki. Erkki kertoo kuinka hän on kehitellyt eri muistisääntöjä, "-- kehitin hokeman "avaimet,rahat,tupakat", joka oli lausuttava kotoa lähtiessä." Lampen raottaa myös omaa elämäänsä kertomalla tupakanpolton lopettamisesta ohimennen.
        Kolumni saattaa alkaa kyllä tuntua puuduttavalta, kun Erkki toistaa vain hajamielisyyttään ja kolumnin pointti jää kyllä ainakin minulle hieman epäselväksi. Lampen kyllä kertoo asiat hauskalla tavalla ja pilke silmäkulmassa, mutta se ei kannattele tätä tekstiä hirmu pitkälle.